Yksi Hirvimäen tarinan keskuksiä on Juha Pitkäsen (edessä oik) Välilä, jossa olemme kevään 2014 aikana kahdesti kirjanneet ylös Hirvimäen mökkien elämää. Kuvassa puolet Välilän 10 lapsesta eli Juhan lisäksi Aino, Hanna, Pirkko ja Jalo.

"Hirvimäki" - esitys vireillä, Korpikansan kertomusta sovitetaan lavalle !

 

Olemme kokoustaneet jo viisi kertaa Moksissa ja Hirvimäessä keräämässä ainesta ja ideoita Korpikansan lavaesitystä varten. Kyse ei ole varsinaisesta näyttämöesityksestä, vaan tosikertomuksiin ja -kokemuksiin perustuvasta tarina- tai yhteisöteatterista, jossa työkaluilla ja valokuvilla olisi suuri rooli.

 

Korpikansan Kertomus -hanke päättyi viime vuoden lopussa, mutta sen ideat elävät! Kylien tarinapajoissa heräsi kiinnostus tarinoiden, valokuvien ym. aineksen saattamisesta jonkinlaisen esityksen muotoon ja tätä on nyt pohdittu kaksi kertaa Moksissa ja kolme kertaa Hirvimäessä.

Yhteisöteatterin hengessä tehdyt esitykset ovat yleistyneet viime vuosina. Esimerkiksi Vaajakosken Kanavateatteri tekee joka kesäksi isolla harrastajajoukolla uuden esityksen, jossa Vaajakosken saha- ja tehdasyhteisö saa tarinallista muotoa. Yhteisöteatterin voisikin määritellä niin, että se tutkii, tarinallistaa ja tekee näkyväksi yhteisöä, kun perinteinen taideteatteri tutkii ihmistä, usein aika irrallaan yhteisöstään.

Tule mukaan! Et tarvitse näyttämökokemusta, mutta oma elämäntarina jo lasketaan eduksi! Esityksemme keskiössä ovat arkiset, aistivoimaiset muistikuvat työstä ja elämästä metsäkylissä.  - Soita minulle, jos kiinnostaa. Kaikki apu on tarpeen! - Jaakko Luoma 040-752 9688

 

VÄLILÄN KUVA-ALBUMISTA:

Välilä on kätevien miesten ja naisten paikka. Pari vuotta sitten pidimme Pitkäsen Juhan pajalla Pajapäivän, johon tuli yllätysviihdyttäjäksi tämä Antti X. Oikealla Jalo Pitkänen.

Aino Vuorinen, os. Pitkänen, ajaa tukkia Laukilla 50-luvulla.- Kuva otti sisko Veera Matikainen.

Tauno, vas, ja Sulo Pitkänen  hakkuulla valtionmaalla Suojärven takana

 1954. – Kuva Juhani Raitala..

Tukinajaja Otto Koskisen perhe käymässä jouluaterialle Saukkolassa 30-luvulla. - Molikan albumi.

MÖ

 MÖKIN JOULU HANGASJÄRVEN MAJALLA

Korpil. Tikkalassa su 15.12.13 kello 14 

”Arkihuolesi kaikki heitä,

mieles nuorena nousta suo.

Armas Joulu jo kutsuu meitä,

taasen muistojen suurten luo.”

 

•  Kokoonnumme vanhojen joululaulujen ja Metsätorpanmaan joulutarinoiden ääreen vastakunnostetulle Hangasjärven majalle
• Säestää Juhani Saksio, mökin joulusta kertoo Vesa Koskinen.
• Joulupuuro 5 e, lapset 3 e (alle 18v).
• Osoite: Hangasjärventie 106, opastus Jkl:stä tultaessa 1 km ennen Tikkalaa Patajärventien th ja Ylä-Muuratjärvellä Petäjävedentieltä. – Kysy, jos et löydä: 040-7529688.

 

Aisakellot helkkää nyt Hangasjärven majalle.

Metsätorpanmaa ry – Korpikansan Kertomus

Ahti vei meidät pellon tarinan juurille

Rantamäen Ahtin ja Railin pellot kasvavat nyt mm. koivua, mutta jonain päivänä todennäköisesti taas viljaa.

KERTOMUS PELLOSTA PÄÄTTI KORPIKANSAN KERTOMUKSEN OPINNOT TÄLLÄ ERÄÄ

Tikkalan koulun peltoretki 28.5.13

Tikkalan koulu Korpilahdella on nyt lukuvuoden ajan opiskellut Korpikansan Kertomusta. Olemme perehtyneet pientilojen syntyyn, suomenhevoseen, tukinajon historialliseen merkitykseen Keski-Suomen metsäkylien synnyssä ja pohtineet hiukan kädentaitojen syntyä ja roolia ennen.

Kevään viimeisenä kertomuksena perhdyimme peltojen syntyyn. Tästä blogista löydät taustatarinat, joita koulussa opskelimme. Lopuksi lähdimme retkelle pellon juurille. Oppainamme olivat mm. Rantamäen Ahti ja Raili, jotka viimeisinä Tikkalassa raivasivat paljon peltoa ja loivat niiden varaan menestyneen pientilan.

Eero Matikainen ja Esko Paatelainen Moksista kertoivat meille paikan päällä pehkuturpeen nostosta Moksin Ristisuolla. Eskon hevonen oli kerran pudonnut suohonkin hänen hakiessaan kuiviketurvetta suolta.

Ahtin pellossa kasvaa nyt myös visakoivua, jota myydään kilotavarana.

Ahti ja Raili loivat oman pellonraivauksen varaan menestyneen karjatilan, Toivolan.

.

Eero Matikainen, vas, ja Esko Paatelainen ovat toisenkin kerran joutuneet pehkusuolle kuiviketta nostamaan.

Päätimme hiukan tutkia, millainen suo on pehkusuonakin satakunta vuotta palvellut Ristisuo.

- Ja löysimme upean suon!

Etsimme pellon juuria - ja joudumme suolle!

 Moksin Ristisuolle on syntynyt kaunis lampiketju, kun kymmenkunta lähiseudun pikkutilaa nosti vuosikymmenet kuiviketurpeensa navetoihinsa sieltä. Jossain täällä pesii yhä kurki, näyttää

lähistöllä asuva Jorma Myllymäki.

 

Pellon Tarina tiistaina 28.5 vie meidät Toivolan pelloille ja keväiselle Ristisuolle, sillä mäkipeltojen humus on turpeesta tehty

Ennen kesälaitumille pääsyä Tikkalan koulun lapsilla on vielä yksi luku Korpikansan Kertomusta eli Tarina Korpikansan pellosta. Tämän retken aloitamme tiistaina 28.toukokuuta kello 9 Ahti Rantamäen raivaamilla Toivolan tilan suopelloilla Tikkalassa. 

Ahti ja Raili Rantamäen vieraana opiskelemme Pellon Tarinaa kello 9-11.30. Ahtihan oli Tikkalan viimeinen tosi kuokkamies, joka teki 10 hehtaaria peltoa 50-luvun alusta alkaen, siitä puolet käsipelissä. Löydät Ahtin tarinan tästä blogista. Ahti kävi myös koululla kertomassa kuokkamiehen tarinansa.

Ahti Rantamäki kertoi Tikkalan koulussa viime keskiviikkona, miten peltoa tehdään.

Toivolasta jatkamme n. kello 12 suojellulle Moksin Ristisuolle, joka oli aikoinaan useiden lähiseudun pikkutilojen pehkusuona eli sieltä nostettiin navetassa käytetty kuiviketurve. Ristisuosta on nostettu lapioilla ja kuokilla haasioille ja tikkujen nokkaan kuivumaan tuhansia kuutioita rahkaturvetta, joka jauhettuna päätyi navetoihin kuivikkeeksi ja edelleen peltoon vahvaksi lannoitteeksi ja humukseksi. Luonto rikastui tämän ihmistoiminnan ansiosta monin tavoin: syntyivät kauniit mäkipellot ja Ristisuohon lampareita, joiden varassa moni kahlaaja ja sorsa nyt elää.

Syrjäisten metsäkylien pikkupeltojen synty on väkevä tarina: luontaiset pellonpaikat olivat vähissä, mutta peltoa oli tehtävä, jos aikoi mökissään elää! Pientila-asutus näille kulmille syntyi paljolti metsätyön imun vetämänä. Humuksen luominen kivisiin mäkiin on ollut valtava operaatio, jossa lähisoista ajettiin vuosikymmenet kuiviketurvetta navettaan ja suomutaa peltoon. Lehmä ja navetta oli se pellontuotantolaitos, jonka kautta kaikki mahdollinen orgaaninen aines (turve, havut, lehdekset ym) kulki ja päätyi lannan mukana peltoon.

- Lue Näin syntyi korpipelto -luku tästä blogista (julkaistaan perjantaina 24.5  ip.). Sitä ovat olleet kokoamassa useat varttuneemmat ihmiset Korpikansan Tarinailloissa, mm.Moksissa.

Ajo-ohje ym Peltoretkelle 28.5 kello 9-14:

Aamupäivän olemme Ahti ja Raili Rantamäen Toivolassa, os.Pöykyntie 470, 41860 Tikkala, Korpilahti. Aloitamme suopelloilta, jotka sijaitsevat 500 m talosta Tikkalan kyläkeskukseen ja koululle päin. Tien varressa opastus pelloille.

Iltapäivän olemme Korpil. Moksin Ristisuolla, sen länsilaidalla. Hae Kansalaisen karttapaikasta Moksin keskusta, siitä 2 km kaakkoon on Ristisuo. Polkumme suolle lähtee n. 500 m Lampilan talon jälkeen. Tien varressa opastus.  - Soita tarvittaessa: Jaakko Luoma 040-752 9688

-Täällä olivat meidän pehkutallit ja yhden kerran kuormaa hakiessani 

hevonen meni jäästä läpi rantahetossa, kertoo Usko Mäkinen Moksin 

Varrasperältä Korpikansan Kertomuksen Pellon Tarina -illassa.

Ruukkihevonen antoi ikimuistoisen kyydin Hornanpohjassa!

Nyt lähdetään viemään tukkeja kohti Hornanpohjaa! Eeva-Liisa Pitkänen ohjaa Napsukkaa 

ja Tikkalan lapset jännäävät. - Kuva: JaakkoLuoma.

Korpikansan Kertomus tukinajossa 18. ja 20.3

Tikkalan koulu on opiskellut ahkerasti Korpikansan Kertomusta ja palkintona siitä lapset pääsivät kaikkein jännittävimmän kertomuksen äärelle: tekemään kuormaa ja ajamaan tukkia. Tämä tapahtui Korpilahden Tikkalassa, Muuratjärven Hornanpohjassa. Sinne on aikoinaan virrannut joka talvi tuhansittain tukkeja Moksin ja Hirvimäen suunnasta.

Tukintekoa ja mittausta sekä kuorman tekoa ja ajoa meille opettivat Reijo Kettunen, Reijo Nieminen, Eeva-Liisa Pitkänen, Juha ja Jalo Pitkänen, Jussi Maukonen, Juhani Kuusela ja monet muut. Ikimuistoinen ja hieno päivä! Tässä muutamia kuvia, myös 18.3 opiskelupäivästä, kun oltiin vielä luokkahuoneissa ja haastateltiin tukinajureita:

Kettusen Reijo ajeli edellispäivänä hyvät ajojäljet Mallallaan ns. häntäperällä eli tukkeja laahaamalla ilman takarekeä. -Kuva J.L

 

Maukosen Jussi opasti kuorman sitomisessa ja hyvän solmun tekemisessä. -Kuva J.L

  

Niemisen Reijo näytti, miten tukkisaksia käytetään, vaikka Reijo tekee kyllä kuorman mielellään kangella. - Kuva J.L

Ja sitten menoksi! Napsukasta näkee, miten upea ponnistaja suomenhevonen on! - Kuva J.L

Vähän jännitti, mutta kyyti oli tasaisesta -ja hienoa luikua! -Kuva J.L

Savotta on ohi ja Kettusen Reijo ajaa viimeiset puut laaniin. - Kuva J.L

Pitkäsen Juha on sepän poika ja tehnyt itse tämänkin pokasahan, joka toimii hyvin. -Kuva J.L

Honkasen Reino ja Pirkko kertoivat, miten puut tuotiin hevosella alas oikein hankalista vuorista. -Kuva J.L

Pitkäsen Jalo on kertonut "Auvilan lapsille", miten mökeistä lähdettiin aamutuimaan tukkia ajamaan.

Tukkihevosten kyydissä Korpilahden kylien historiaan!

Napsukka, Eeva-Liisa Pitkänen ja Reijo Nieminen tutussa puuhassaan: tuomassa tukkeja koitimetsästä.

Napsukka ja Malla näyttävät, miten Keski-Suomen kylissä on eletty keskiv. 20.3 Tikkalan Hornanpohjassa

Korpikansan Kertomus vie meidät nyt avaintarinoiden äärelle: ensi keskiviikkona lähdemme Tikkalan koulun kanssa ajamaan päiväksi tukkeja ja pienempää puuta Muuratjärven Hornanpohjaan. Paikka on historiallinen: Moksin ja vähän Tikkalankin suunnan puuta ajettiin satakunta vuotta uittoa varten juuri Hornanpohjaan hyvinkin kaukaa, yli 10 km:n päästä Surkeejärven takamailta.

Teemme työtä kahden suomenhevosen ja niiden metsätyöhön kouliutuneiden ajajien kanssa. Savotan on järjestänyt Korpilahden viimeinen ammattihevosajuri Reijo Kettunen, joka tekee työtä Mallansa kanssa. Toinen työpari on Petäjäveden Kukkarosta Eeva-Liisa Pitkänen ja Reijo Nieminen Napsukallaan. Se on moninkertainen halonajon ja kynnön suomenmestari - työhevosmaailman ehdotonta huippua!

Oppilaat!  

Saappaat jalkaan ja rukkaset käteen! Tapaamme savottapaikalla kello 10 keskiviikkona. Maanantaina 18.3 opiskelemme koululla kuvien ja tarinoiden avulla maaseutuasutuksen syntyä omissa kylissänne ja metsäajojen keskeistä roolia siinä. Paikalla on vanhoja hevosajureita, joita voitte jututtaa.

Kerratkaa täässä blogissa olevat luvut suomenhevosesta ja metsätyöstä. Viikonlopun aikana sivulle ilmestyy Sarvenperän Hattulan pientilan historiikki, joka kertoo lisää tästä asiasta.

Toimittajat ja muut kiinnostuneet!
Tervetuloa seuraamaan. Savottapaikka löytyy alla olevasta karttalinkistä (Niemelän talosta muutama satametriä lounaaseen) ja ajamalla pientä Pöykyntietä, joka lähtee Korpilahden Tikkalan uuden kyläkoulun yläpuolelta kohti Muuratjärven rantamaisemia. Ajetaan koululta vajaa 5 km ja käännytään Hornantielle vasemmalle. Korpilahdelta tultaessa ajetaan Pöykyntietä vajaa 1,5 km ja käännytään oikealle. Opasteet Hornantien risteyksessä. Opastus: Reijo Kettunen (040-777 4206) ja Jaakko Luoma (040-752 9688).

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?map.x=298&map.y=420&e=421575&n=6890218&scale=16000&tool=siirra&styles=normal&lang=fi&tool=siirra&lang=fi

ONNELLINEN KUOKKAMIES KERTOO !

"Kuokkamiehen Kuume" on iskenyt: ensimmäistä kaurasatoa niittämässä itsetehdystä pellosta 1954.

AHTI RANTAMÄKI tuli siirtolaispoikana sodanjälkeen Korpilahden Tikkalaan ja raivasi suosta ja metsästä 10 hehtaaria uutta peltoa. 

Lue yllä olevista tarinoista, mitä onnellinen kuokkamies kertoo: miten pelto tehdään ja saadaan kasvamaan, millaista on katsella kesäyössä itsetehdystä pellosta vahvana työntyvää viljaa!

Palaamme vähän myöhemmin Ahti ja RAILI RANTAMÄEN tarinaan, siihen miten peltojen varaan syntyi toimiva ja hyvinhoidettu karjatila. 

Keväällä katsomme tarkemmin Tikkalan ja lähikylien peltojen syntyä: ne kun kätkevät ainakin tuhat kiinnostavaa kertomusta, jotka kuvaavat Suomi-nimisen valtion syntyä.